Normaalisti menen sunnuntaina juoksemaan pitemmän lenkin. Tänään en, olo on ollut turvonnut. En syö juurikaan vaaleita viljoja, mutta tänä viikonloppuna niitä on tullut monen viikon edestä. Ensin perjantaina äiti oli paistanut lettuja ja sitten juhlittiin hänen syntymäpäiviään, joten sekä eilen, että tänään tullut syötyä täytekakkua, piirakkaa… Enpä tiedä, voiko vehnä näin paljon turvottaa, vai onko tämä nyt vain sattumaan.
Lenkin sijasta päätin joogata hiukan. En ole joogannut pitkään aikaan ja jalat olivat nyt tönköt, rauhoittuminen ei sujunut ja tasainen hengittäminen oli työn takana. Oli kyllä mukavaa taas edes yrittää, vaikka en yhdessä liikkeessä pystynyt pysymään niin monen hengityksen ajan kuin olisin halunnut, enkä niin monta toistoa. Tuli vähän turhautunut olo, olen tottunut olemaan notkea, ja olen sitä kyllä vieläkin, mutta silti olin kuin puupalikka taivutellessani vartaloani muka-sulokkaasti. Ehkä se sieltä palailee kun ottaa taas joogaamisen mukaan kuvioihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti